Marskidata logo
Marskidata logo
Ota yhteyttä
Blogi

Kilpailuttaminen, kannattaako se?

No totta kai kannattaa! Ja kannattaa laatia kilpailutus, jossa useampi kuin yksi tarjoaja pystyy tarjoamaan ratkaisujaan. Niin syntyy aito kilpailu. Tuon kirjoituksessani esiin havaintojani Suomen julkishallinnon kilpailuttamisesta, sillä omaan vankan asiakasymmärryksen kilpailuttamisen tuskista ja sopimusasioiden kiemuroista. Pohjaan näkemykseni 15 vuoden kokemuksiini ICT/AV-julkishallintomyynnistä ja tarjouksien tekemisestä eri tehtävissä. Tiesitkö sitä, että hankintalakia koskeva uudistus on vireillä? […]
Lue lisää

No totta kai kannattaa! Ja kannattaa laatia kilpailutus, jossa useampi kuin yksi tarjoaja pystyy tarjoamaan ratkaisujaan. Niin syntyy aito kilpailu. Tuon kirjoituksessani esiin havaintojani Suomen julkishallinnon kilpailuttamisesta, sillä omaan vankan asiakasymmärryksen kilpailuttamisen tuskista ja sopimusasioiden kiemuroista. Pohjaan näkemykseni 15 vuoden kokemuksiini ICT/AV-julkishallintomyynnistä ja tarjouksien tekemisestä eri tehtävissä. Tiesitkö sitä, että hankintalakia koskeva uudistus on vireillä? Myös päättäjät ovat heränneet siihen, että kilpailuttamisen myötä on mahdollisuus nostaa koko Suomen laatutasoa.

Kriteerit kuntoon säästöjä miettiessä

Suomen julkishallinnossa yleisenä mielipiteenä tuntuu olevan, että kilpailuttaminen on vaikeaa. Helpompi on vaan ostaa ”valmiilla sopimuksella”, sellaiselta taholta, jossa ollaan mukana omistajana 0,01–1 % osuudella. Vaikkakin hintalappu tuotteelle tai ratkaisulle on korkeampi, kuin mitä omalla julkisella kilpailutuksella saisi. Ja vaikka tiedostetaan, että useasti myös palvelutaso olisi paljon parempi kilpailutuksen kautta.

Onneksi on havaittavissa kriteerien muutosta, jossa laatu nousee yli helppouden. Hankintaa ja sopimuksen käyttöä selitellään usein prosessieduilla ja helppoudella. Ajatellaan, että ”säästämme isossa kuvassa”.

Olen tässä eri mieltä, kannattaa totta kai kilpailuttaa. Suomessa julkishallinto on iso, säästöjä on syytä saada hankinnoista, kuten myös menoista. Kilpailutus on kokonaisuudessaan oiva keino toteuttaa kokonaisvaltaista säästöä.

Hankintalakia koskeva uudistus vireillä

Hallitus on muun muassa laatinut tavoitteeksi reilun kilpailun edistämisen. ”Hallituksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Markkinoiden avaamista jatketaan määrätietoisesti ja vastuullisesti.” Lähde: Orpon hallituksen ohjelmassa tavoitteita julkisiin hankintoihin ja sidosyksiköihin liittyen Jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa ja millä aikavälillä se toteutuu. Valtioministeriön tiedotteessa on lisäksi mainittu:

Hallitusohjelmassa julkisille hankinnoille asetetaan lukuisia yksityiskohtaisempia tavoitteita. Näitä ovat muun muassa kustannussäästöjen aikaansaaminen, kilpailun lisääminen, in-house-hankintojen säädösmuutokset, hankintaosaamisen ja -prosessien kehittäminen sekä yhteishankintojen lisääminen.

Hankintalakiuudistuksen tarkoitus

Uudistus kuulostaa lupaavalta, sillä tarkoituksena on selvästi minimoida julkishallintoa koskevia väärinkäytöksiä, joita on ollut nähtävissä. Hankintalain uudistamiseen liittyvä esitys on eduskunnan käsittelyssä mahdollisesti keväällä 2025, mutta on vielä pitkä matka siihen, että lakiuudistus hyväksytään ja viedään käytännön tasolle.

Reilu kilpailu in-house-yhtiöiden avulla

Esillä on myös keskustelua in-house-yhtiöiden toiminnan rajoittamisesta. Keskustelussa on esillä se, että asiakkaalla pitää olla 10 % omistus in-house-yhtiöstä, jotta voi käyttää heidän kilpailuttamaansa puitesopimusta. Tässäkin on mielestäni monta puolta.

Näkemykseni mukaan, kilpailuttaminen kannattaa ja erityisesti reilu kilpailu. Useammat in-house-yhtiöt toimivat tämän periaatteen mukaisesti ja käyttävät esimerkiksi Hansel DPS -puitesopimuksia, joihin eri jälleenmyyjät pystyvät tulemaan mukaan tarjoajiksi. Kuten Marskidata, olemme toimittajana Hansel DPS -yhteishankinnoissa ja siellä on useampi muukin kilpurimme.

Kilpailua syntyy ja rehtiä sellaista, mikä hyödyntää loppukädessä asiakasta ja veronmaksajaa.

In-house-yhtiöiden ääripäät

On myös toinen ääripää, jossa in-house-yhtiö laatii kilpailutuksen joka neljäs vuosi, jossa vain ja ainoastaan yksi tarjoaja voi tarjota. Kun asettelu on tämän kaltainen, en näe syntyvän aitoa kilpailua, eikä näin ollen loppuasiakas voita. Muun muassa tästä syystä myös hallitus on joutunut tilanteeseen, jossa muutoksia pitää tehdä.

Rehti kilpailu ajaa kustannussäästöihin.

Kannattaako kilpailuttaminen?

Palatakseni otsikkooni. Kyllä, kilpailuttaminen kannattaa! Itse julkishallinnon erikoismiehenä elän ja nautin, kun teen selvitystyötä tarjouksiin. Nautin, kun laskelmat Exceleissä alkavat valmistua ja löydän asiakkaille ratkaisuja, jotka osuvat nätisti asiakkaan vaatimuksiin kustannustehokkaasti.

Olen varma, että löytyy myös sieluntovereita kilpureilta ja näin ollen syntyy kilpailua, kun useampi pääsee tarjoamaan. Varma olen myös, että löytyy hankintaihmisiä, jolla sama intohimo, mutta eri puolelta pöytää.

Ja mikäli tällaista julkishallinnon intohimoista osaajaa ei löydy omasta kunnasta tai kaupungista suoraan, niin ainakin sitten esimerkiksi Hanselilta. Hansel hoitaa kilpailutuksen puolueettomasti asiakkaan edun mukaisesti.

Kilpailuttaminen kunniaan!

Lyhyesti keskeisiä pointteja siitä, miksi kilpailuttaminen maksaa vaivaa ja kannattaa:

  • Tuo kustannussäästöä.
    • Kustannussäästöt suoraan edullisemmilla laite- tai ratkaisuhinnoilla.
  • Antaa motivoituneen kumppanin.
    • Kumppaniksi asiakas saa yrityksen, joka on paneutunut kyseiseen tarpeeseen ja vahva tahto palvella asiakasta. Ainakin, jos Marskidata kisan voittaa!
  • Tuo tehokkuutta asiantuntijan avulla.
    • Kilpailuttaminen avaa oven uusille kumppanuuksille. Jokaiselle ratkaisualueelle löytyy kumppani, joka tuo tehokkuutta tekemiseen ja säästää kustannuksia prosessihyödyissä niin lyhyessä kuin pitkässä juoksussa.
  • Nostaa Suomen laatutasoa.
    • Koko Suomi voittaa, kun tuetaan alan kehitystä. Kilpailuttamisen myötä myös tarjoajien pitää koko ajan kehittyä, mikä myös edesauttaa Suomen taloutta niin kotimaassa kuin yritysten kilpailukykyä ulkomailla.

Mikäli asiasta heräsi kysymyksiä, voit ottaa yhteyttä minuun. Keskustelen mieltäni kilpailuttamiseen liittyvistä asioista! Tutustu myös kirjoituksen muihin lähteisiin Hankintalain muutosten valmistelu käyntiin, Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista ja Hankinta-Suomi. Lue myös Marskidatan uutinen Marskidata on toimittajana Hansel DPS -yhteishankinnoissa.

Matias Silvan

Head Of Public Sales

040 720 6486

matias.silvan@marskidata.fi

Kiinnostuitko kattavista IT-ratkaisuistamme? Ota yhteyttä, olemme täällä sinua varten!

1.
Ota meihin yhteyttä lomakkeella, soittamalla tai sähköpostilla.
2.
Käydään yhdessä läpi IT-tuen ja laiteratkaisuiden tarpeesi. Kartoitamme nykytilanteesi esimerkiksi ohjelmistojen, päätelaitteiden, tietoturvan tai työn tehostamisen näkökulmasta.
3.
Annamme sinulle sopivan ratkaisuehdotuksen.  Toimitamme tarvitsemasi laitteet ripeästi, ja palvelumme käynnistyy nopeasti sopimuksen jälkeen.
4.
Me palvelemme myös silloin, kun kaikki toimii hyvin – olemme vain yhden yhteydenoton päässä.

Yhteydenottolomake

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Marskidata logo

Marski Data Oy

Saapumisohjeet
Saapumisohjeet

Saapumisohjeet
Saapumisohjeet
envelopephone-handsetchevron-downarrow-down