Tulevalle vuodelle 2022 on povattu, että kyberhyökkäykset jatkavat kasvuaan. Rikolliset tekevät kohdennettuja hyökkäyksiä yrityksien tärkeimpiin yksiköihin horjuttamalla konsernien toimitusketjua ja tällä tavalla saavat suuriakin vahinkoja aikaiseksi. Monesti kyberhyökkäykset on kohdennettu organisaatioiden ylimpään johtoon, mutta lisääntyvässä määrin hyökkäysketjua on nyt laajennettu usein koko yrityksen laajuiseksi. Tällä tavalla saadaan isommalla otolla, se heikoin linkki organisaation sisältä, esimerkiksi klikkaamaan haitallista kalasteluviestiä.
Etätyöskentelijät ja varsinkin tietoteknisesti kokemattomammat henkilöt ovat päivittäin helpommin alttiina kaikenlaiselle kyberrikollisuudelle ja he ovat näin ollen myös helposti lähestyttäviä uhreja. Onkin erittäin tärkeää, että työskentelyvälineet ovat ajan tasalla sekä virtuaaliuhkia ja fyysisiä hyökkäyksiä vastaan.
Lisäksi lunnasvaatimusten määrät ovat koko ajan nousussa ja näin ollen niihin liittyy vahvasti kovassa kasvussa olevat kryptovaluutat. Kryptovaluuttaliikennettä on käytännössä mahdoton jäljittää ja tästä johtuen se onkin rikollisten suosima valuutta.
Koronapandemian varjolla on myös luotu valeuutisia ja -kampanjoita, joiden avulla on päästy kalastelemaan loppukäyttäjältä arkaluontoista tietoa. Tämän kaltainen rikollinen toiminta on tilastollisesti katsottu olevan seuraavien vuosien ajan kovemmassa nosteessa. Onkin erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, minkälaiselle sivustolle tietoja itsestään kirjoittelee.
Turvallisen työskentelyn takaamiseksi olen kasannut muutamia ajatuksia siitä, miten kyberrikollisuutta vastaan voidaan varautua ja miten organisaation kannattaisi sisäisesti tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön riittävällä vakavuudella suhtautua.
Oli työkoneen käyttöjärjestelmä sitten Windows, Linux tai MacOS niin tietoturvauhkien torppaamiseksi se on pidettävänä ajan tasalla. Käyttöjärjestelmäpäivitykset tai tietoturvapäivitykset on suunniteltu tai tehty korjaamaan tietoturva-aukkoja. Päivitykset voidaan automatisoida taustaprosessiksi niin, että loppukäyttäjä ei huomaa koneensa päivittyvän, eikä näin ollen päivitykset myöskään haittaa työarkea. Päivityskäytänteiden automatisointiin voidaan käyttää esimerkiksi Microsoft Intunea tai Solarwinds N-Central -valvontakomponenttia.
Nykyaikaiset haittaohjelmat ovat toinen toistaan monimutkaisempia toteutuksia ja näin ollen myös hankalampia pitää loitolla. Työkoneisiin on hyvä ottaa perinteisen virustorjuntaohjelmiston lisäksi käyttöön ”uuden sukupolven” tietoturvaominaisuuksia, kuten ransomware ja kryptologger hyökkäyksien esto. Näillä hyökkäysmetodeilla käytännössä kyberrikolliset pääsevät lukitsemaan eli kryptaamaan ohjelmallisesti käyttäjän kiintolevyn ja yleensä maksamalla kryptovaluuttoja lunnaina koneen saa auki.
Tämä tuo suojaa selaimen istunnon (mm. pankkiyhteyksien) ajan tai ohjelmisto jo itsessään estää haitallisille sivustoille pääsyn. Suojattu selainistunto tarkastetaan niin, että käyttö on sallittua ja turvallista peilaten tietoturvapolitiikoihin ja suojausasetuksiin.
VPN-yhteyksiin voidaan tuoda lisäsuojaa esimerkiksi erillisillä sertifikaateilla ja tiukoilla tunnuskäytänteillä. Etätyöskentelijöille etäyhteyksien käyttö ja tarkoitus tulee kouluttaa, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät ja näin ollen turvallinen työskentely-ympäristö on varmistettu koko organisaation laajuisesti.
Riskejä on huomattavissa silloin, kun käyttäjän sähköpostissa käsitellään henkilöille kohdennettua tai arkaluontoista sisältöä. Sähköpostia lähetettäessä on hyvä pitää mielessä, ettei sisällytä viestiin esimerkiksi henkilöturvatunnuksia tai pankkitietoja. Sähköpostiviestin sisältöön pystytään ottamaan kantaa, esimerkiksi usealla organisaatiolla käytössä olevan Microsoft 365 -sähköpostijärjestelmän tietoturvapolitiikkojen avulla, ja huomauttaa käyttäjää arkaluontoisesta viestisisällöstä tai vastaavasti estää viestin lähetys.
Laitehallinnalla yrityksen työlaitteisiin määritellään kohdennetusti yrityksen tietoturvapolitiikat sekä sallitut sovellukset, joita loppukäyttäjät voivat turvallisesti laitteisiinsa asentaa. Yrityksen laitteiksi voidaan luokitella perinteiset kannettavat tietokoneet kuin mobiililaitteetkin. Mobiililaitteissa hoidetaan tänä päivänä lähes yhtä paljon henkilökohtaisia asioita kuten pankkiasiat ja maksaminen, joten näiden laitteiden suojausta ei pidä missään nimessä unohtaa.
Laitehallinnan kaltaisessa suojauskerroksessa työlaitteen saastuessa tai tietoturvapolitiikan havaitessa poikkeuksia työkone estetään pois yrityksen resursseista. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työkone saastuu, estetään samalla hetkellä pääsy sähköpostijärjestelmiin ja yrityksen verkkoresursseihin.
Politiikat on mietitty yrityksen käyttöön sopivaksi sekä tietoturvakäytänteiden ja niiden koulutukset on hyvä järjestää säännöllisin väliajoin yrityksessä sisäisesti, jolloin toimintamallit ja pelisäännöt ovat kaikille selvät. Asetukset ja politiikat olisi hyvä miettiä organisaation sisällä eri osastojen välillä, että saavutetaan mahdollisimman paras kattavuus tietoturvan ehdoilla.
Nykypäivänä on mahdollista rakentaa asianmukaisilla tietoturva-asetuksilla ja ohjelmistoilla usean kerroksen suojausta loppukäyttäjän turvaksi niin konttorille kuin etätyöpisteisiin. Tilanne, jossa loppukäyttäjän ymmärrys saadaan aukottomaksi esimerkiksi kalasteluviestistä ja siihen vastaamisesta on varmasti haasteellista, koska tänä päivänä nuo kalasteluviestit on tehty hankalaksi jopa asiantuntijoiden havaita. Koulutukset ja organisaation sisäinen viestintä on näistä syistä isossa roolissa tietoturvatietouden säilyttämiseksi.
Tietoturvaa on siis hyvä miettiä ja pitää se mukana koko ajan yrityksen arjessa ja kehitysprojekteissa. Tällä tavalla päästään varmasti parhaaseen mahdolliseen tietoturvalliseen työskentely-ympäristöön organisaation laajuisesti.