Microsoft Copilot elää tällä hetkellä sellaista vaihetta, että pelkkä tekoälyavustaja alkaa olla jo vähän eilispäivän juttu. Nyt organisaatioihin alkaa syntyä erilaisia Copilot-agentteja: pieniä apureita, jotka hakevat tietoa, hoitavat tehtäviä, automatisoivat arjen rutiineja ja auttavat ihmisiä saamaan hommia eteenpäin. Tämä kaikki kuulostaa hyvältä ja sitähän se onkin.
Kuten monessa muussakin uudessa teknologiassa, tässäkin on kuitenkin se kuuluisa kääntöpuoli. Kun työkalut ovat helposti kaikkien saatavilla, niitä myös rakennetaan vähän siellä sun täällä. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei ole, lopputulos voi olla melko nopeasti uusi versio vanhasta tutusta varjo-IT:stä.
Copilot-agenttien villi länsi on alkanut, ja nyt kannattaa katsoa rauhassa, ettei hevonen karkaa ennen kuin kärryt on saatu perään.
Miksi agentteja syntyy niin kovaa vauhtia?
Copilot-agenttien iso vahvuus on siinä, että niiden rakentaminen ei ole enää vain kehittäjien tai isojen IT-projektien hommaa. Liiketoiminta pystyy itse ratkaisemaan omia arjen pulmiaan. Asiakaspalvelu voi esimerkiksi rakentaa tukibotin, HR perehdytysagentin ja taloushallinto raportointia helpottavan apurin.
Tämä kaikki on juuri sitä, mitä teknologian pitäisikin olla: käytännön hyötyä lähellä ihmisiä ja työtä.
Ongelmat puolestaan alkavat hiipiä vastaan siinä kohtaa, kun kukaan ei oikein tiedä:
- kuinka monta agenttia organisaatiossa on
- mitä tietoa ne käyttävät
- kuka niistä vastaa
- miten niiden toimintaa valvotaan
- mitä tapahtuu, jos avainhenkilö vaihtaa tehtäviä
Kuten arvata saattaa, nämä kysymykset eivät yleensä nouse esiin silloin, kun kaikki sujuu mukavasti. Ne tulevat vastaan siinä vaiheessa, kun jokin ei enää toimikaan, tieto on väärässä paikassa tai vastuuhenkilöä ei löydy mistään.
Varjo-IT saa tekoälyajassa uuden takin päälleen
Varjo-IT ei ole mikään uusi keksintö. Ennen se tarkoitti esimerkiksi sitä, että joku tiimi otti omin päin käyttöön pilvipalvelun tai sovelluksen, josta organisaation IT ei tiennyt mitään. Nyt sama ilmiö voi syntyä tekoälyn ja agenttien ympärille.
Kun agentin voi rakentaa muutamalla klikkauksella, ratkaisuja alkaa helposti tulla joka nurkasta. Yhdessä tiimissä voi olla yksi agentti, toisessa melkein samanlainen ja kolmannessa vielä kolmas versio, joka tekee samaa asiaa vähän eri tavalla. Kaikki on tehty hyvällä tarkoituksella, mutta kokonaisuus alkaa näyttää äkkiä sekavalta ja vaikeasti hallittavalta.
Tuloksena voi olla:
- päällekkäinen kehitystyö
- epäselvä datan hallinta
- tietoturvariskit
- kasvavat ylläpitokustannukset
- heikko näkyvyys tekoälyratkaisujen kokonaisuuteen
Eikä tässä ole kyse siitä, että agentteja pitäisi pelätä tai niiden tekemistä kieltää. Päinvastoin. Kyse on siitä, että niitä tulee johtaa ja hallita niin, että hyöty saadaan irti ilman ylimääräistä säätöä.
AI Governancessa kyse on arkisista pelisäännöistä
Moni organisaatio miettii nyt, miten Copilot saadaan käyttöön. Se on tärkeä kysymys, mutta yhtä tärkeää on miettiä, miten tekoälyn käyttöä johdetaan.
AI Governance voi terminä kuulostaa vähän juhlapuheelta, mutta käytännössä kyse on selkeistä pelisäännöistä. Mitä käyttäjät saavat tehdä? Mihin tietoon agentti pääsee käsiksi? Kuka vastaa ylläpidosta? Ja miten varmistetaan, että ratkaisut pysyvät turvallisina ja järkevinä?
Copilot-agenttien kohdalla tämä tarkoittaa:
- selkeitä omistajuuksia
- elinkaaren hallintaa
- käyttöoikeuksien määrittelyä
- tietoturvan valvontaa
- raportointia ja seurantaa
- yhteisiä julkaisu- ja hyväksyntäkäytäntöjä
Ilman pelisääntöjä käy helposti niin, että aluksi kaikki näyttää mukavalta ja ketterältä, mutta jonkin ajan päästä kukaan ei enää näe kokonaiskuvaa. Ja silloin sitä alkaa olla vähän myöhäistä kysellä, että kukas tämän muuten teki ja miksi. Moni varmasti muistaa saman tapahtuneen esimerkiksi siinä kohtaa, kun Teams tuli käyttöön. Silloin tiimejä syntyi kuin sieniä sateella.
Kuka agentin omistaa, jos tekijä vaihtaa maisemaa?
Yksi tärkeimmistä pohdittavista asioista on omistajuus. Moni agentti syntyy yhden ihmisen tarpeeseen ja voi parhaassa tapauksessa auttaa koko tiimiä. Mutta mitä tapahtuu, jos tekijä vaihtaa roolia, siirtyy toiseen tiimiin tai lähtee organisaatiosta? Jos omistajuudesta ei ole sovittu, agentista voi tulla tärkeä työkalu, josta kukaan ei kuitenkaan virallisesti vastaa.
Siksi jokaiselle agentille olisi hyvä kirjata ylös ainakin:
- liiketoiminnallinen omistaja
- tekninen vastuuhenkilö
- käyttötarkoitus
- käytettävät tietolähteet
- ylläpitomalli
Tämä ei tarkoita mitään paksua mapillista dokumentaatiota. Usein jo yksinkertainen kuvaus riittää. Pääasia on, että jälkikäteen kenenkään ei tarvitse arvailla, mitä agentti tekee, kuka sitä käyttää ja mihin tietoon se nojaa.
Innostus ja hallinta kulkevat samaan suuntaan
Copilot-agentit eivät ole mikään ohimenevä villitys. Ne tulevat muuttamaan työn tekemistä samalla tavalla kuin pilvipalvelut, mobiililaitteet ja Teams muuttivat aikanaan. Voittajia eivät välttämättä kuitenkaan ole ne organisaatiot, joilla on eniten agentteja.
Etumatkan saavuttavat ne, jotka osaavat yhdistää innostuksen, tietoturvan ja hallittavuuden. Kun käyttöönotto tehdään suunnitelmallisesti, tekoälystä saadaan oikeaa hyötyä ilman, että arki muuttuu villin lännen torikokoukseksi.
Miten tämä tehdään käytännössä?
Ilmoittaudu mukaan Copilot-webinaariimme, jos haluat ottaa tekoälystä hyödyt irti ilman turhaa säätöä! Webinaarissamme käymme käytännönläheisesti läpi, kuinka Copilot-agentteja kannattaa ottaa käyttöön hallitusti. Katsotaan yhdessä, miten uusi varjo-IT vältetään ja millaisilla pelisäännöillä tekoälykehitys pysyy organisaation omissa käsissä.
