Marskidata digitoi Soklin kaivoshankkeen tutkimusdokumentit ja mittaustiedot yli 50 vuodelta.
Sokli on kaivoshanke Savukoskella Itä-Lapissa. Sitä edistää Finnish Minerals Groupin tytäryhtiö Sokli Oy. Soklin esiintymässä on muun muassa fosfaattia, rautaa, niobiumia ja kuparia. Mittaluokaltaan esiintymä on yksi Euroopan suurimpia.
Soklista saatavat raaka-aineet ovat kriittisessä roolissa vihreän siirtymän toteuttamisessa Euroopassa. Sokli Oy:n tavoitteena on saada metallit käyttöön vastuullisesti.
Soklin esiintymää on tutkittu yli 50 vuoden ajan. Keväällä 2025 Sokli Oy havaitsi tarpeen digitoida vuosikymmenten aikaiset materiaalit. 80 hyllymetriä käsittävä arkisto olisi digitoitava sen säilymiseksi, mutta myös tietojen hyödyntämiseksi.
Varma valinta digitointikumppaniksi
Marskidata valikoitui digitointiurakan tekijäksi laadukkaan ja kustannustehokkaan tarjouksensa perusteella. Kilpailutuksen järjestänyt kehityspäällikkö Miia Mikkonen näki Marskidatassa monta vihreää lippua.
– Tarjouksia tuli kolmelta taholta ja Marskidataan päädyttiin paitsi hinnan myös heidän tekemän kattavan kartoituksen pohjalta. He kävivät paikan päällä tutustumassa aineistoon ja arvioivat tämän pohjalta tarjouksen. Marskidatasta tuli hyvä laatuvaikutelma. Tietoturvallisuus arvioitiin myös vahvaksi, Mikkonen kertoo.
Marskidata haki useamman pakettiautokuormallisen dokumentteja. Laajamittainen digitointiprojekti käynnistyi.
Digitoitavana dokumentteja useissa eri formaateissa
Oman haastekertoimensa projektiin toi dokumenttien moninaisuus, Finnish Minerals Groupin soveltavan kemian asiantuntija Jasmine Leiman kertoo.
– Soklia on tutkittu sieltä 1960-luvulta asti. Se tarkoittaa sitä, että aineistoa on todella paljon, vaihtelevan laatuisena ja monissa eri muodoissa. Arkistossa oli monenlaisia sisältöjä tekstimuotoisista raporteista taulukoihin, kuviin, karttoihin ja kaavioihin. Oli negatiiveja, mikrofilmejä ja dioja, Leiman listaa.
Marskidatalta projekti vaati kykyä käsitellä lukuisia erilaisia dokumenttityyppejä, joista jotkin olivat laadultaan jo heikkoja. Suurin osa paperisista dokumenteista oli kirjoituskoneella tehtyjä, mutta osa materiaalista oli käsinkirjoitettua. Osa papereista oli kärsinyt jo kosteusvaurioita, mutta tiedot saatiin turvallisesti ja laadukkaasti talteen.
– Kosteusvaurioita kärsinyt materiaali oli erityisen haurasta ja mietimme, saakohan tästä mitään talteen. Itsekin ihan yllätyin, kuinka hyvin Marskidata pystyi käsittelemään näinkin haurasta aineistoa.
Marskidata toimitti digitoituja aineistoja vaiheittain noin puolen vuoden ajan. Viimeiset materiaalit Marskidata toimitti Sokli Oy:lle marraskuun 2025 alussa.
Digitaaliset aineistot tulivat heti käyttöön
Digitoidut materiaalit osoittivat käyttöarvonsa jo projektin aikana, Jasmine Leiman kertoo.
– Kun olimme kesällä laittamassa suurinta materiaalierää digitointiin, olin toimistolla katsomassa materiaaleja. Samaan aikaan meillä oli alkamassa alkusyksystä Soklissa tällaiset pumppauskokeet, joiden aikana seurattiin ympäröivän alueen pohjavedenpinnan korkeuden muutoksia. Tähän liittyen nousi esiin tarve referenssitiedolle pumppauskokeeseen liittyen. Samalla, kun pöyhin niitä materiaaleja niin huomasin, että tällaisia tietoja löytyykin paperiarkistostamme!
Leiman oli oitis yhteydessä Marskidataan paperien toimituksen jälkeen ja kysyi mahdollisuudesta kiirehtiä dokumenttien kanssa. Homma onnistui, ja kyseisistä raporteista oli suoraa hyötyä pumppauskokeen suunnittelussa.
– Tämä näytti hyvin konkreettisesti sen, minkä takia tätä digitointia tehtiin, Leiman toteaa.
Palvelualttius vakuutti
Asiakaspalvelu jätti hyvän jälkimaun. Marskidataa Leiman kehuu erityisesti avoimesta kommunikaatiosta projektin kuluessa.
– Aina, kun Marskidatalla nousi jotakin kysymyksiä esille, he kysyivät meiltä aina matalalla kynnyksellä. Kommunikaatio pelasi tosi hyvin ja olimme tiiviisti yhteyksissä. Marskidatan ote oli ammattimainen alusta alkaen, ja tuli sellainen käsitys, että he tietävät mitä tekevät. Jos meillä oli kysymyksiä, niin yritykseltä sai tosi selkeitä vastauksia ja nopeasti. Emme oikein näe, miten projekti olisi voinut mennä paremmin, Leiman muistelee.
Samalla kertaa pelastettiin 80 hyllymetriä hauraita tutkimusaineistoja, ja tehtiin nämä myös helposti käytettäviksi. Sokli Oy:n henkilöstö on jakautunut laajasti ympäri maata, mikä tekisi paperiarkiston käyttämisestä liki mahdotonta.
– On hienoa, että pystymme nyt etsimään tietoa tekoälyn avulla digitaalisista arkistoista. Tämä on iso asia, joka on helpottanut todella paljon tiedon äärelle pääsemistä.
Projektin myötä vuosikymmenten tutkimustieto siirtyi hankalakäyttöisistä hyllymetreistä digitaaliseksi työkaluksi, joka palvelee Soklin suunnittelua ja päätöksentekoa. Finnish Minerals Groupin Jasmine Leiman kertoo, että digitointikumppanin valinnassa on hyvä huomioida palvelualttiuden lisäksi palveluntarjoajan kyky digitoida eri formaatteja.
