Ostoskärryt ohjaavat sinut kohti maitohyllyä, mutta ensin koukataan proteiinijauhe ja ravintolisähyllyn kautta. Google on kertonut, että olet hankkinut kuntosalikortin ja etsinyt viimeisen viikon sopivaa kunto-ohjelmaa ympäri internettiä.
Leipähyllyn kohdalla ei ole paistopistettä, mutta tuoreen ruisleivän tuoksu kantautuu lähettyviltä. Sen tietokone on suihkauttanut eteesi, sillä olit juuri ohittamassa leipähyllyn ostamatta lempi ruisleipääsi.
No ehkä ei nyt aivan vielä, mutta varmasti joku päivä jotakin vastaavaa saadaan kokea. Ihmiset muuttuvat ja teknologinen kehitys on huimaa.
Jo pitkän matkaa enarit ja GTIN-koodit ovat vilistäneet kaupoissa, tuotekoodeissa sekä erilaisissa merkinnöissä. Olipa kyseessä valmistajan tuotteen uniikki EAN-koodi, jonka perusteella kauppa saa kassaan hinnan järjestelmästään tai hedelmävaaka, joka luo viivakoodin, josta käy ilmi tuote ja tuotteen painon mukainen hinta.
Kaikkien viivakoodien rinnalle on jo vuosia sitten tullut myös 2D-koodi, jonka käyttö on tosin lähtenyt huomattavasti hitaammin yleistymään. 2D-koodiin mahtuu paljon enemmän tietoa, sekä siitä saa tuhoutua huomattavasti tavallista viivakoodia suurempi osa sen edelleen vielä ollessa luettavissa. 2D-koodi voi sisältää vaikka tuotekohtaisen internetsivun, josta löytyy tuotteen tuotetiedot ja käyttöohje. Tästä syystä näitä koodeja nähdään monissa logistiikan ja teollisuuden käyttötarkoituksissa.
Paljon hienoja sanoja ja lyhenteitä. Kaikille on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Silti voimme poimia kakusta pelkät kirsikat, jos niin haluamme.
Harvemmin enää mikään tavara siirtyy paikasta toiseen ilman, että siihen laitetaan tarra tai luetaan jo olemassa olevaa merkintää. Samalla kerrotaan mitä ollaan viemässä ja mihin.
Kaiken tämän aikaansaamiseksi tarvitaan tarpeen ja käyttöympäristön mukaiset laitteet. Tuotetarroja tulostettaessa täytyy tarramateriaalin pysyä kiinni mieluusti tuotteen elinkaaren loppuun saakka. Tulosteen laadun täytyy täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Kokoonpanolinjalla, kassalla tai varaston keräilyssä koodin luku täytyy olla mahdollisimman sujuvaa, käytetäänpä lukemiseen 1D-, 2D- tai vaikka RFID-tunnisteita.
Jos koodi tehdään esimerkiksi tuotteen piirilevylle laserilla, on syytä testata luettavuus myös lakkauksen jälkeen. Näin varmistutaan, että käytössä on tarvittava DPM-lukija (Direct Part Marking) joka kykenee lukemaan suoraan tuotteeseen tehdyn merkinnän.
Yksinkertainen on kaunista, mutta olipa siis kyse tuotantotulostimista tai -lukijoista kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Monet valmistajat mielellään toimittavat laitteita ensin testattavaksi, jotta parhaiten käyttöön soveltuvat laitteet voidaan valita niiden käyttöympäristössä.
Kasvetaan siis yhdessä.
